Moni lapsi kokee lapsuutensa aikana haitallisia asioita, kuten laiminlyöntiä, väkivaltaa tai vanhempien liiallista päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa näitä kokemuksia kutsutaan käsitteellä adverse childhood experiences (ACE), ja niillä on osoitettu olevan pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin. ACElife -konsortiossa tutkitaan haitallisten lapsuudenkokemusten seurauksia, sillä niiden laajuutta ei riittävästi tunneta.
ACElife-hanke etsii myös vaikuttavia haitallisten lapsuudenkokemusten ehkäisyn keinoja. Suomessa lukuisat palvelut pyrkivät sekä ehkäisemään haitallisia kokemuksia että lieventämään niiden vaikutuksia. Palvelujen haaste on kuitenkin se, että niiden vaikuttavuudesta tiedetään vähän. Lisäksi lasten osallisuus palvelujen kehittämisessä on ollut vähäistä.
Rekisteritutkimusta haitallisten lapsuudenkokemusten piirteistä ja yhteydestä yksilön myöhempään elämään
Hyödynnämme haitallisten lapsuudenkokemusten tutkimisessa laajaa rekisteriaineistoa. Aineisto kattaa kaikki Suomessa vuonna 2000 asuneet alle 15-vuotiaat lapset ja heidän vanhempansa sekä muut saman talouden aikuiset, sekä muualla asuvat biologiset vanhemmat. Tiedot päivittyvät aineistoon vuosittain. Aineisto mahdollistaa moninaisten haitallisten kokemusten tarkastelun, kuten vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, vanhemman vankeus ja lapsen kokema väkivalta. Aineiston avulla pystymme tuottamaan kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta haitallisista lapsuuskokemuksista, joka paitsi palvelee käytännön toimia Suomessa, kehittää myös alan tieteellistä tutkimusta kansainvälisesti.
Tavoitteena oikea-aikaiset, lapsen ja perheen tarpeisiin vastaavat lastensuojelun palvelut
Lastensuojelu on yksi keskeinen toimija haitallisten lapsuudenkokemusten tunnistamisessa ja lasten tarpeisiin vastaamisessa. Lastensuojelussa lasta ja perhettä voidaan tukea lastensuojelun avohuollon tukitoimin sekä viimekädessä sijoittamalla lapsi kodin ulkopuolelle. ACElife: ssä tutkitaan, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, tulevatko lapsi ja perhe autetuiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimenpitein vai johtaako asiakkuus lapsen huostaanottoon. Tutkimus tuottaa aikaisempaa tarkempaa tietoa lopputulemaltaan erilaisten lastensuojeluasiakkuuksien taustoista ja erityisesti avohuollon tukitoimenpiteistä ja sen avulla voidaan kehittää lastensuojelun avohuollon palveluvalikkoa. Tutkimme myös, millaisista elementeistä sijaishuollon laitoshoidon vaikuttavuus koostuu ja miten pystymme tarjoamaan vaikuttavampaa palvelua kaikkein vaativinta lastensuojelun tukea tarvitseville lapsille.
Lapsen oikeuksien toteutuminen rikosoikeusjärjestelmässä
Rikosoikeudellisen järjestelmän kohtaamien lasten ja nuorten parissa haitalliset lapsuudenkokemukset ovat yleisiä. ACElife: ssä tuotetaan ajantasaista tietoa haitallisten lapsuudenkokemusten yleisyydestä rikoksista epäiltyjen ja uhrien joukossa, tarkastellen erityiskysymyksenä alaikäisten välisen rikollisuuden osapuolia. Tutkimuksen lähtökohtana on se, että rikosprosessin ja rikosoikeudellisen järjestelmän tarkoituksena on suojella osallisten oikeuksia asemasta riippuen. Erityisesti alaikäisten osallisten kohdalla tavoitteena on myös lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kohtelu hänen etunsa mukaisesti. Lapsen etu voi olla ristiriidassa asianosaisen edun kanssa ja lisäksi alaikäisten osallisten edut voivat olla ristiriidassa keskenään.
Tutkimme myös, mitä erityisiä vaatimuksia rikoksesta epäillyn alaikäisyys esitutkinnalle asettaa ja millaisia takeita rikosoikeudellinen järjestelmä antaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumiselle. Tarkastelemme sääntelyn riittävyyttä, soveltamiskäytäntöjä ja menettelyjä sekä annamme tarvittaessa konkreettisia ohjeistuksia lainsäätäjälle ja -soveltajille lapsen aseman parantamiseksi.
Vanhemmuuden tuki ja kolmannen sektorin työ lapsuuden haitallisten kokemusten ehkäisyssä
Kolmas sektori tuottaa Suomessa useita tärkeitä vanhemmuutta tukevia palveluita. ACElife: ssä keskitymme niistä kahteen pyrkien vahvistamaan niiden tutkimusperustaisuutta. Arvioimme Ensi- ja Turvakotielin liiton toteuttaman Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen (LKK) – menetelmän vaikuttavuutta. Menetelmä on suunnattu perheille, joissa vanhempi on kohdistanut kuritusväkivaltaa lastaan kohtaan tai vanhempi on riskissä käyttäytyä väkivaltaisesti lastaan kohtaan. Lisäksi arvioimme THL:n yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittämää ja Helsingin kaupungin pilotoimaa Vanhempana Suomessa -ryhmätoimintaa. Ryhmässä tarjotaan tukea ulkomaalaistaustaisille vanhemmille perhekeskuskontekstissa. Tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäämällä vanhempien luottamusta palveluihin ja madaltamalla kynnystä hakea apua tarvittaessa. Soveltuvuustutkimuksessa arvioidaan Vanhempana Suomessa -ryhmän soveltuvuutta palvelujärjestelmään. Lisäksi arvioidaan intervention vaikutuksia osallistuvien vanhempien luottamukseen, hyvinvointiin ja kasvatuskäytäntöihin.
Lasten osallisuus on yksi ACElife-hankkeen viitekehyksistä. Osallisuuskoordinaattori vastaa lasten kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen eettisyydestä ja vaikuttavuudesta läpi hankkeen. Lapset sekä antavat tutkimuksen kannalta keskeistä tietoa että viestivät tuloksista. Vuorovaikutuksessa hyödynnetään useita erilaisia kanavia chateista tubettajaan. Lapsista koostuvan neuvoa-antavan ryhmä ja lasten oma vuorovaikutussuunnitelma varmistavat osaltaan lasten osallisuuden aidon toteutumisen ja vahvistumisen.
