2023
rikos, lapsen oikeudet

Kuinka voimme varmistaa, että lapsilla on aina aikuinen, joka huolehtii heidän oikeuksistaan rikosprosessin aikana?

Linkki:

Tutkijat: Silvennoinen, E. & Kainulainen, H.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Lakimies 3-4/2023, s. 538-559 (Väliaikaisen edunvalvojan määrääminen esitutkinnassa.)

Jos lapsen vanhempi on epäiltynä vakavasta lapseen kohdistuneesta rikoksesta, lapsi tarvitsee rikoksen selvittämisen ajaksi avukseen omien vanhempiensa tilalle puolueettoman aikuisen. Tällaista aikuista kutsutaan edunvalvojaksi.

Jotta rikoksen tutkimisessa voitaisiin onnistua ja lapsen oikeudet toteutuisivat edunvalvoja pitäisi päättää niin, että vanhempien mielipidettä ei kysytä. Edunvalvoja pitäisi saada lapsen avuksi heti kun rikosasiaa aletaan selvittämään. Tämä on nykyisin hankalaa, koska lainsäädäntö on ristiriitaista. Lakia pitäisi muuttaa niin, että esimerkiksi poliisin tutkinnajohtaja saisi päättää lapselle edunvalvojan.

+
2023
rikos, lapsen oikeudet
Kuinka voimme varmistaa, että lapsilla on aina aikuinen, joka huolehtii heidän oikeuksistaan rikosprosessin aikana?
2023
mielenterveys, hyvinvointi

Kuinka huonot kokemukset lapsuudessa ja vanhempien pienet tulot liittyvät siihen, että nuori vahingoittaa itseään?

Tutkijat: Pitkänen, J.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Adverse childhood experiences, parental socioeconomic resources and hospital-presenting self-harm in adolescence and young adulthood.

Tämän tutkimuksen tekijä halusi ymmärtää paremmin niitä asioita, jotka vaikuttavat siihen, että nuori vahingoittaa itseään. Itsensä vahingoittaminen tarkoittaa, että joku satuttaa itseään tarkoituksella. Se voi olla merkki esimerkiksi siitä, että heidän sisällään on paljon kipua tai vaikeita tunteita. 

Tässä tutkimuksessa oli neljä osaa.  Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin suomalaisella rekisteriaineistolla haitallisten lapsuudenkokemusten yhteyttä itsensä vahingoittamiseen. Huomattiin, että esimerkiksi vanhempien joutuminen sairaalaan päihteiden tai mielenterveyden häiriöiden vuoksi lisäsi itsensä vahingoittamisen riskiä. Mitä enemmän haitallisia kokemuksia oli, sitä suurempi oli myös itsensä vahingoittamisen riski. Huomattiin myös, että matalien tulojen, esimerkiksi pienen palkan, ja haitallisten lapsuudenkokemusten yhdistelmä voi olla erityisen haitallinen.
 
Toisessa osassa tarkasteltiin lapsuusperheen matalien tulojen yhteyttä itsensä vahingoittamiseen nuorena aikuisena. Lisäksi tutkittiin, miten matalat tulot liittyvät mielenterveyteen, väkivaltaan tai päihteiden käyttöön. Tulosten perusteella lapsuusperheen matalat tulot, esimerkiksi pieni palkka, nostavat itsensä vahingoittamisen riskiä vain vähän. Enemmän vaikuttavat muut kokemukset esimerkiksi väkivaltarikosepäilyt, lapsen asuminen kodin ulkopuolella tai huono koulumenestys. 

Tutkimuksen kaksi viimeistä osaa tarkastelivat nuoria, jotka olivat vahingoittaneet itseään ja joutuneet sairaalaan. Tutkijat halusivat tarkastella, mitä apua mielen sairauksiin he saivat ennen sairaalaan menoa ja sen jälkeen. Lisäksi haluttiin tarkastella sitä, millaista apua mielen sairauksiin heidän vanhempansa saivat. Mielen sairauksiin annettavaa apua kutsutaan psykiatriseksi hoidoksi, ja sitä voidaan antaa esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että mitä korkeampi vanhemman koulutus on, sitä todennäköisemmin heidän itseään vahingoittanut lapsensa käyttää psykiatrista erikoissairaanhoitoa ja mielenterveyden hoitoon käytettäviä lääkkeitä erityisesti itsensä vahingoittamisesta johtuneen sairaalajakson jälkeen. Äitien psykiatrisen hoidon käytön todennäköisyys kasvoi heti heidän lastensa jouduttua itsensä vahingoittamisen vuoksi sairaalahoitoon, mutta tämä kasvu oli lyhytaikainen ja havaittiin vain korkeasti koulutetuilla sekä työssäkäyvillä äideillä.

+
2023
mielenterveys, hyvinvointi
Kuinka huonot kokemukset lapsuudessa ja vanhempien pienet tulot liittyvät siihen, että nuori vahingoittaa itseään?
2023
väkivalta

Vaikuttavatko isän ja äidin työttömyys tai perheen rahavaikeudet lapseen kohdistuvan väkivallan riskiin?

Tutkijat: Ellonen, N., Pitkänen, J., Aaltonen, M., Remes, H. & Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Scandinavian Journal of Public Health. (Socioeconomic differences in children’s victimization to maternal and paternal violence: a register-based study.)

Tutkijoita kiinnosti, miten vanhempien työttömyys tai rahavaikeudet vaikuttavat siihen, että äiti tai isä kohdistaa lapseen väkivaltaa. Tutkimuksessa selvisi, että sekä työttömyys että rahaongelmat voivat tehdä todennäköisemmäksi sen, että lapsi kokee perheessään fyysistä väkivaltaa. Erityisen suuri riski on silloin, kun vanhemmat ovat ilman töitä tai perheellä on rahavaikeuksia ja lapsi on 3–8-vuotias. Tärkeää kuitenkin on muistaa, että tutkimuksen tulokset eivät tarkoita, että kaikissa perheissä, joissa on työttömyyttä tai rahavaikeuksia, olisi aina pahoinpitelyä. Ne vain kertovat siitä, että mahdollisuus pahoinpitelyyn kasvaa, kun vanhemmat ovat huolissaan rahasta.

+
2023
väkivalta
Vaikuttavatko isän ja äidin työttömyys tai perheen rahavaikeudet lapseen kohdistuvan väkivallan riskiin?
2023
lastensuojelu, väkivalta

Sopiiko kouluterveyskysely kodin ulkopuolella asuvien nuorten väkivaltakokemusten tutkimiseen?

Tutkijat: Ellonen, N., Pösö, T., Mielityinen, L., Paavilainen, E.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Child Abuse Review (Using self-report surveys in schools to study violence in alternative care: a methodogical approach.)

Isoin osa suomalaisista yhdeksäsluokkalaisista vastaa joka toinen vuosi Kouluterveyskyselyyn. Kouluterveyskyselyssä kysytään esimerkiksi sitä, onko nuori kokenut väkivaltaa. Tässä artikkelissa tutkittiin, voidaanko Kouluterveyskyselyn avulla tutkia kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten väkivaltakokemuksia. Kodin ulkopuolelle sijoittaminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu esim. sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa.

Tulosten mukaan kysely toimii hyvin tähän tarkoitukseen. On tärkeää, että asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta voi osallistua lasten ja nuorten elämään koskeviin kyselytutkimuksiin. Kyselyn tekeminen koulussa turvaa sen, ettei aikuiset sijoituspaikassa tai kotona näe nuorten vastauksia.

+
2023
lastensuojelu, väkivalta
Sopiiko kouluterveyskysely kodin ulkopuolella asuvien nuorten väkivaltakokemusten tutkimiseen?
2023
väkivalta

Millaista väkivaltaa translapset ja -nuoret kokevat?

Tutkijat: Hakala, V.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Kriminologia, 3(2), 73–97. (Translasten ja -nuorten perheväkivaltakokemukset.)

Artikkelin kirjoittaja halusi tutkia transsukupuolisten lasten ja nuorten kokemuksia perheväkivallasta. Transsukupuolisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei koe olevansa sitä sukupuolta, mihin hän on syntynyt. Hänellä voi olla esimerkiksi pojan sukuelimet, mutta hän kokee itsensä kuitenkin tytöksi tai toisin päin.

Kaikilla meillä on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään. Tutkimuksen perusteella transsukupuoliset lapset ja nuoret kokevat muita lapsia ja nuoria enemmän vanhempiensa tekemää henkistä- ja fyysistä väkivaltaa. Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan esimerkiksi haukkumista ja fyysisellä väkivallalla esimerkiksi lyömistä.

Tutkimustulokset kuitenkin kertovat myös, ettei transsukupuolisuus ainoastaan vaikuta väkivaltakokemuksen todennäköisyyteen. Transsukupuolisille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen kasautuu muita enemmän muitakin riskitekijöitä. Syy väkivaltakokemusten kasaantumiselle ei siis ole lapsen tai nuoren transsukupuolisuus, vaan yhteyteen vaikuttavat muut perheväkivallan riskiä kasvattavat tekijät.

+
2023
väkivalta
Millaista väkivaltaa translapset ja -nuoret kokevat?
2022
rikos

Kuinka suomalaisnuorten rikosepäilyjen määrä ja rikosten kasautuminen ovat muuttuneet vuosien varrella?

Tutkijat: Pitkänen, J., Aaltonen, M., Suonpää, K., Heiskanen, L., Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Yhteiskuntapolitiikka, 87 (5-6): 475-490 (Nuorisorikollisuuden esiintyvyyden ja kasautumisen muutokset syntymäkohorteissa 1986–2000)

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia muutoksia on tapahtunut nuorten rikosepäilyille Suomessa vuosina 1986–2000 syntyneiden keskuudessa. Tutkijat halusivat ymmärtää sekä muutoksia rikosten määrässä että muutoksia rikosten kasautumisessa. Kasautumisella tarkoitetaan sitä, että jotkut nuoret tekevät paljon rikoksia. 

Pitkittäisseurannan tulokset näyttivät, että alkuvuosina rikosepäilyjen määrä ja niistä epäiltyjen nuorten osuus kasvoivat, mutta sitten ne vähenivät. Toisaalta rikosepäilyjen kasautuminen väheni aluksi, mutta alkoi sitten taas kasvaa. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat sitä, mitä muissa tutkimuksissa on aiemmin havaittu: suomalaisten nuorten rikollisuus on viime vuosina vähentynyt ja samalla myös rikosten kasaantumista tietyille nuorille näkyy jonkin verran.

+
2022
rikos
Kuinka suomalaisnuorten rikosepäilyjen määrä ja rikosten kasautuminen ovat muuttuneet vuosien varrella?
2023
päihteet, mielenterveys

Miten aikuiseksi kasvaneiden lasten vakava päihteiden käyttö vaikuttaa vanhempien mielenterveyteen?

Linkki:

Tutkijat: Bishop, L., Almquist, Y, Pitkänen, J. & Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Advances in Life Course Research 57 (100561). (Offspring hospitalization for substance use and changes in parental mental health: A Finnish register-based study)

Vanhempien mielenterveys voi vaikuttaa lapsen elämään. Vanhemman mielenterveyden vaikeudet, kuten mielen sairaudet (esim. masennus) voivat vaikuttaa siihen, että vanhemmat käyttävät päihteitä, kuten alkoholia tai huumeita. 

Tutkimuksessa haluttiin selvittää, meneekö tämä myös toisinpäin. Eli jos aikuiseksi kasvanut lapsi käyttää päihteitä, saattaisi vanhempi voida huonosti ja tarvitsisi tukea mielenterveyteensä. Rekisteriaineiston perusteella näyttää siltä, että aikuiseksi kasvaneiden lasten päihteiden käyttö vaikuttaa erityisesti äitien mielenterveyteen. He saattavat tarvita apua mielenterveyteensä. Isien kohdalla ei olla huomattu tällaista yhteyttä.

+
2023
päihteet, mielenterveys
Miten aikuiseksi kasvaneiden lasten vakava päihteiden käyttö vaikuttaa vanhempien mielenterveyteen?
2023
mielenterveys

Miten vanhempien psykiatrisen hoidon käyttö muuttuu, kun heidän lapsensa satuttaa itseään tai joutuu sairaalaan tapaturman vuoksi?

Tutkijat: Pitkänen, J., Remes, H., Aaltonen, M., & Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Journal of Affective Disorders, 327, 145–154. (Moderating role of sociodemographic factors in parental psychiatric treatment before and after offspring severe self-harm.)

Jos vanhemmalla on mielenterveyden häiriöitä, se lisää riskiä, että nuori satuttaa itseään. Sen sijaan siitä tiedetään vain vähän, miten vanhempien psykiatrisen hoidon käyttö muuttuu ennen ja jälkeen lapsen itsensä vahingoittamisen. Tutkimuksessa havaittiin, että äitien psykiatrisen hoidon käyttö kasvoi lyhytaikaisesti heidän lapsensa jouduttua sairaalaan itsensä vahingoittamisen vuoksi. Isillä vastaavaa muutosta ei havaittu. Äideillä tämä muutos havaittiin vain työssäkäyvillä ja korkeammin koulutetuilla. Vastaavia muutoksia hoidon käytössä havaittiin myös lapsen jouduttua sairaalaan tapaturman vuoksi.

+
2023
mielenterveys
Miten vanhempien psykiatrisen hoidon käyttö muuttuu, kun heidän lapsensa satuttaa itseään tai joutuu sairaalaan tapaturman vuoksi?
2023
rikos, lapsen oikeudet

Mitä rikoksia tutkittaessa pitäisi muistaa kun sekä epäilty ja uhri ovat alaikäisiä?

Tutkijat: Silvennoinen, E. & Koskela, T.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Is special treatment of a minor offender against the best interests of the minor victim?

Artikkelissa todetaan, että silloin kun sekä rikoksesta epäilty että uhri ovat alaikäisiä, on lapsen oikeudet otettava tasapuolisesti huomioon sekä epäillyn että uhrin osalta. 

Kun tällaista rikosta selvitetään, tulisi ajatella lapsen etua ja ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitys. Näin varmistetaan lapsen aseman huomioiminen, oikeuksien toteutuminen ja rikosasian hyvä käsittely.

+
2023
rikos, lapsen oikeudet
Mitä rikoksia tutkittaessa pitäisi muistaa kun sekä epäilty ja uhri ovat alaikäisiä?
2024
lastensuojelu, hyvinvointi

Mitä oikeastaan tiedämme lapsen vieraannuttamisesta vanhemmasta?

Tutkijat: Ilona Luoma ja Taina Laajasalo

Julkaisu ja artikkelin nimi: Duodecim 2024;140(5):389-95 (Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta ja vieraannuttamisen psykososiaaliset hoitomuodot)

Vieraannuttaminen on tilanne, jossa yksi vanhemmista yrittää tahallisesti vahingoittaa lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Tämä voi tapahtua monin eri tavoin, kuten puhumalla pahaa toisesta vanhemmasta tai estämällä lapsen tapaamisia toisen vanhemman kanssa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä voi olla haitallista lapselle ja vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa negatiivisesti.

Tässä tutkimuksessa tehty systemaattinen katsaus osoittaa, että vaikka vieraannuttamisesta on tehty paljon tutkimusta, tiedot siitä, mikä auttaa lapsia tässä tilanteessa, ovat vielä melko vähäisiä. On tärkeää huomioida, että lapsen vastustus  toisen vanhemman tapaamista kohtaan voi johtua myös muista syistä kuin vieraannuttamisesta, esimerkiksi siitä, että toinen vanhempi on kaltoinkohdellut lasta.

Kun epäillään, että lapsi on joutunut vieraannuttamisen kohteeksi, on tärkeää arvioida tilanne huolellisesti, koska jokainen tilanne on erilainen. Kun suunnitellaan vieraannuttamiseen puuttumista ja lapsen auttamista, tulisi ottaa huomioon erilaiset näkökulmat ja tehdä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. Lapsen auttamisessa on myös tärkeää huomioida, että tilanne saattaa olla lapselle hyvin vaikea ja hän voi tarvita paljon tukea.

+
2024
lastensuojelu, hyvinvointi
Mitä oikeastaan tiedämme lapsen vieraannuttamisesta vanhemmasta?
2024
väkivalta, lapsen oikeudet

Miltä lapsista tuntuu vastata väkivaltaa koskeviin kysymyksiin?

Tutkijat: Hakala, V., Mielityinen, L. & Ellonen, N.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Miltä tuntui vastata Lapsiuhritutkimuksen kysymyksiin? Lasten kokemukset väkivaltakyselyyn vastaamisesta

Lasten ja heidän kokemuksiensa tutkimiseen liittyy erilaisia haasteita kuin aikuisten tutkimiseen. Aikuisilla on velvollisuus suojella lapsia tutkimukseen osallistumisen mahdollisesti aiheuttamilta haitoilta, kuten ahdistavilta tai pelottavilta tunteilta. Toisaalta lapsilla on kuitenkin oikeus kertoa oma mielipiteensä heitä koskevissa asioissa, eikä aikuisten pitäisi turhaan rajoittaa lasten osallistumista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lasten kokemuksia vuoden 2022 Lapsiuhrikyselyyn vastaamisesta. Lapsiuhrikyselyssä lapsilta kysytään heihin mahdollisesti kohdistuneesta väkivallasta, kiusaamisesta, häirinnästä ja muusta rikollisesta toiminnasta, eli uhrikokemuksista. Kyselyn lopuksi lapset saivat kertoa, miltä tällaisiin kysymyksiin vastaaminen tuntui. Tulosten perusteella vastaaminen herätti lapsissa sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Yleisimmin vastaaminen tuntui lapsista kuitenkin tavalliselta tai tylsältä. Vuonna 2022 pienempi osa lapsista koki vastaamisen negatiivisena ja suurempi osuus tylsänä tai positiivisena verrattuna aiempiin Lapsiuhritutkimuksiin. Väkivaltaa kokeneista lapsista hieman suurempi osa koki vastaamisen negatiivisena verrattuna muihin lapsiin. Erittäin negatiiviset kokemukset olivat kuitenkin harvinaisia. Tutkimustulokset vahvistavat kuvaa siitä, että Lasten uhrikokemuksia tutkivan kyselytutkimuksen aiheuttamat haitat lapsille ovat vähäisiä.

+
2024
väkivalta, lapsen oikeudet
Miltä lapsista tuntuu vastata väkivaltaa koskeviin kysymyksiin?
2024
mielenterveys, hyvinvointi

Nuorten vakavat mielenterveysongelmat ja työssäkäynti

Tutkijat: Pitkänen, J., Junna, L. & Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Adolescent Psychiatric Inpatient Episodes and Subsequent Labor Market Trajectories

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten siirtymistä opiskeluun, työelämään sekä opiskeluiden ja työssäkäynnin lopettamiseen. Erityisesti selvitettiin, miten sellaisten nuorten, joiden mielenterveyden ongelmia on hoidettu sairaalassa, työ- ja koulutusurat eroavat muiden nuorten urista.

Tutkimus perustui tietoihin kaikista Suomessa vuosina 1980–1984 syntyneistä henkilöistä. Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret, joilla oli ollut mielenterveyden ongelmista johtuvia sairaalajaksoja nuoruudessa, aloittivat työuransa muita ikäisiään useammin työttömänä ja viettivät muita ikäisiään pidemmän ajan vailla työ- tai opiskelupaikkaa. Tutkimus korostaa, että nuoret, joilla on vaikeita mielenterveysongelmia, ovat vaikeassa asemassa työssäkäynnin ja opiskelun suhteen varhaisaikuisuudessa. Tämän takia vakavia mielenterveysongelmia kohdanneet nuoret tarvitsevat tukea sekä työuransa alussa että myös myöhemmin uran eri vaiheissa.

+
2024
mielenterveys, hyvinvointi
Nuorten vakavat mielenterveysongelmat ja työssäkäynti
2024
mielenterveys, hyvinvointi

Itsensä vahingoittaminen vei nuoria aiempaa useammin sairaalaan

Tutkijat: Pitkänen, J., Remes, H. & Martikainen, P.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Itsensä vahingoittaminen vei nuoria aiempaa useammin sairaalaan

Aiempien tutkimusten mukaan itsensä vahingoittaminen on yleinen ongelma nuorten keskuudessa. Itsensä vahingoittaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joku viiltää itseään terävällä esineellä tai tekee muuta vahinkoa omalle keholleen ja se liittyy usein erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. Viime vuosina yhä useampi nuori, erityisesti tyttö, on joutunut sairaalaan itsensä vahingoittamisen takia. Tutkijoiden mukaan on tärkeää ehkäistä itsensä vahingoittamista ja seurata sen lisääntymistä tarkasti, sillä itsensä vahingoittamisen ehkäisy voi ehkäistä myös itsemurhia.

Jos sinulla tai jollakulla tuntemallasi henkilöllä on itsensä vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia, älä jää asian kanssa yksin. Keskustele luotettavan aikuisen, ystävän tai ammattilaisen kanssa. Apua saat esimerkiksi Sekasin-chatista (https://sekasin.fi/), Apuu-chatista (https://apuu.fi/) tai MIELI-kriisipuhelimesta (puh. 09 2525 0111). Jos joku on välittömässä vaarassa, soita hätänumeroon 112.

+
2024
mielenterveys, hyvinvointi
Itsensä vahingoittaminen vei nuoria aiempaa useammin sairaalaan
2024
väkivalta, lapsen oikeudet

Tarvitsemme tietoa lasten kohtaamasta väkivallasta, jotta kaikilla olisi väkivallaton lapsuus

Tutkijat: Kaakinen, M., Malja, M., Korpilahti, U., Pollari, K., Iivonen, E., Mielityinen, L., Laajasalo, T., Helenius, J., Lahtinen, H., Länsikallio, R. & Järvinen, S.

Julkaisu ja artikkelin nimi: Väkivallattoman lapsuuden turvaamiseen tarvitaan vahva tietopohja

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ilman väkivallan pelkoa. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Aikuisten täytyy tehdä kaikkensa suojellakseen lapsia väkivallalta, sillä lapsen oikeus suojeluun on lapsen tärkeimpiä oikeuksia. Jotta voimme suojella lapsia tehokkaasti, tarvitsemme tietoa lasten kohtaamasta väkivallasta, sille altistavista asioista sekä väkivallan vaikutuksista. Tässä raportissa kootaan suosituksia, joita noudattamalla lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voitaisiin ehkäistä entistä tehokkaammin.

Raportissa esitetään neljä tärkeää toimenpide-ehdotusta:

1.     Tiedon kattavuus ja jatkuvuus: Tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kerätä tietoa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja varmistaa, että tietoa on saatavilla myös tulevaisuudessa. Tieto auttaa ymmärtämään lasten kohtaamaa väkivaltaa ja auttaa tekemään parempia päätöksiä, joiden avulla lapsia voidaan suojella väkivallalta.

2.     Lapsien osallisuus tutkimuksessa: Lapsilla on oikeus osallistua ja heidän mielipiteensä ja kokemuksensa ovat tärkeitä. Lapsia täytyy kuunnella ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Lasten osallisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi kysymältä lapsilta itseltään heidän kokemastaan väkivallasta sen sijaan, että kysyisimme siitä vain aikuisilta, kuten lasten vanhemmilta tai opettajilta. On kuitenkin huolehdittava myös siitä, ettei tutkimukseen osallistuminen aiheuta lapsille kohtuutonta haittaa.

3.     Rekisteritietojen hyödyntäminen: Tämä tarkoittaa sitä, että meidän täytyy käyttää jo olemassa olevaa tietoa entistä tehokkaammin. Esimerkiksi poliisin ja terveydenhuollon rekisterit voivat auttaa meitä ymmärtämään lasten kohtaamaa väkivaltaa.

4.     Koordinoiva taho: Tarvitsemme tahon, joka vastaa tietopohjan kehittämisestä ja yhteistyöstä eri toimijoiden, kuten terveydenhuollon, poliisin, koulujen ja tutkijoiden välillä. Näin lasten kokemaa väkivaltaa koskeva tieto olisi helposti saatavilla yhdestä paikasta tutkijoiden ja päättäjien käytettäväksi.

Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaisi lapsiin kohdistuvan väkivallan tietopohjaa. Noudattamalla edellä lueteltuja suosituksia saisimme parempaa tietoa ja yhä useampi lapsi saisi kasvaa turvassa väkivallalta.​​​

+
2024
väkivalta, lapsen oikeudet
Tarvitsemme tietoa lasten kohtaamasta väkivallasta, jotta kaikilla olisi väkivallaton lapsuus