Työpaketti 1.
Rekisteritutkimusta haitallisten lapsuudenkokemusten piirteistä ja yhteydestä yksilön myöhempään elämään
Työpaketin johtaja:
Professori Pekka Martikainen (väestötiede), Helsingin yliopisto
pekka.martikainen@helsinki.fi
Työpaketin jäsenet:
Joonas Pitkänen, tutkijatohtori, Väestöntutkimuksen yksikkö, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
joonas.pitkanen@helsinki.fi
Valtaosa tähänastisesta kansainvälisestä ACE-tutkimuksesta perustuu kyselytutkimuksiin ja pitkittäisaineistoja on vähän. ACElife:n ensimmäisessä työpaketissa hyödynnämme eri viranomaisrekisteitä yhdistävää laajaa rekisteriaineistoa. Aineisto kattaa kaikki Suomessa vuonna 2000 asuneet alle 15-vuotiaat lapset, heidän vanhempansa ja muut saman talouden aikuiset, sekä muualla asuvat biologiset vanhemmat. Tiedot päivittyvät aineistoon vuosittain. Aineisto mahdollistaa moninaisten haitallisten kokemusten tarkastelun, esimerkiksi vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, vanhemman vankeus ja lapsen kokema väkivalta. Tutkimme erityisesti haitallisten lapsuudenkokemusten piirteitä, kasautumista ja vaikutuksia myöhempään elämään.
Työpaketti 2.
Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon vaikuttavuus
Työpaketin johtaja:
Virve-Maria Toivonen, yliopistonlehtori, dosentti (lapsioikeus), Helsingin yliopisto
virve-maria.toivonen@helsinki.fi
Työpaketin jäsenet:
Pia Eriksson, VTT, erikoistutkija, THL
pia.eriksson@thl.fi
LinkedIn
Elina Aaltio, YTT, erikoistutkija, THL
elina.aaltio@thl.fi
Aino Kääriäinen, VTT, vanhempi yliopistonlehtori, dosentti, Helsingin yliopisto
aino.kaariainen@helsinki.fi
Anna Kylmäluoma, YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
anna.kylmaluoma@helsinki.fi
Inka Järvikangas, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
inka.jarvikangas@helsinki.fi
Lastensuojelu on keskeinen toimija haitallisten lapsuudenkokemusten tunnistamisessa ja lasten tarpeisiin vastaamisessa. Toisessa työpaketissa tutkimme sekä lastensuojelun avo- että sijaishuollon vaikuttavuutta. Tähänastinen tutkittu tieto avohuollon tukitoimista on niukkaa ja perustuu pienien aineistojen laadulliseen analyysiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan laajojen määrällisten aineistojen avulla sitä, mitkä eri tekijät vaikuttavat siihen, tulevatko lapsi ja perhe autetuiksi lastensuojelun avohuollon tukitoimenpitein vai johtaako asiakkuus lapsen huostaanottoon.
Lastensuojelun sijaishuoltoa on puolestaan aikaisemmin tutkittu pääosin laajoilla rekisteriaineistoilla. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan juuri kiinnitetty huomiota siihen, miten sijaishuollon palvelut vastaavat lapsen tarpeisiin, kuten lapsen turvallisuuden varmistamiseen lyhyellä aikavälillä tai millaisia eroja eri sijaishuollon muodoilla on. Tutkimuksessa määritellään ensin sijaishuollon laitoshoidon tavoitteet ja laadun elementit tutkimukseen ja kokemukseen perustuen yhdessä ammattilaisten, perheiden ja lasten kanssa. Tämän jälkeen tutkitaan, mitkä hoidon elementit ja millä tavalla ovat vaikuttavia tavoitteiden saavuttamiseksi muutaman vuoden aikajänteellä.
Työpaketti 3.
Haitalliset lapsuudenkokemukset ja rikosoikeusjärjestelmä
Työpaketin johtaja:
Mikko Aaltonen, VTT, professori (kriminologia), Itä-Suomen yliopisto
mikko.e.aaltonen@uef.fi
@aaltmik
Työpaketin jäsenet:
Tarja Koskela, OTT, dosentti (rikosoikeus), yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
tarja.s.koskela@uef.fi
@tarjaskoskela1
Elisa Silvennoinen, OTT, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
elisa.silvennoinen@uef.fi
@ElisaSilvennoi1
Rikosoikeudellisen järjestelmän kohtaamien lasten ja nuorten parissa haitalliset lapsuudenkokemukset ovat yleisiä. Vakavimpien kaltoinkohtelun muotojen pitäisi itsessään johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin, minkä lisäksi haitalliset lapsuudenkokemukset ovat yhteydessä sekä rikosten tekemiseen että uhriksi joutumiseen myöhemmin elämässä. Kolmannessa työpaketissa tuotamme laajojen rekisteriaineistojen avulla ajantasaista tietoa haitallisten lapsuudenkokemusten yleisyydestä rikoksista epäiltyjen ja uhrien joukossa, tarkastellen erityiskysymyksenä alaikäisten välisen rikollisuuden osapuolia.
Rikosprosessin ja rikosoikeudellisen järjestelmän tarkoituksena on suojella osallisten oikeuksia asemasta riippuen. Erityisesti alaikäisten osallisten kohdalla tavoitteena on myös lapsen oikeuksien toteutuminen ja lapsen kohtelu hänen etunsa mukaisesti. Lapsen etu voi olla ristiriidassa asianosaisen edun kanssa ja lisäksi alaikäisten osallisten edut voivat olla ristiriidassa keskenään. Tutkimme, mitä erityisiä vaatimuksia rikoksesta epäillyn alaikäisyys esitutkinnalle asettaa ja millaisia takeita rikosoikeudellinen järjestelmä antaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumiselle. Työpaketissa tarkastellaan sääntelyn riittävyyttä, soveltamiskäytäntöjä ja menettelyjä sekä annetaan tarvittaessa konkreettisia ohjeistuksia lainsäätäjälle ja -soveltajille lapsen aseman parantamiseksi.
Työpaketti 4.
Vanhemmuuden tuki ja kolmannen sektorin työ lapsuuden haitallisten kokemusten ehkäisyssä
Työpaketin johtaja:
Taina Laajasalo, tutkimusprofessori, oikeuspsykologian dosentti, THL
taina.laajasalo@thl.fi
@TainaTuLa
Työpaketin jäsenet:
Pauliina Sibbie, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja THL
pauliina.sibbie@thl.fi
Riikka Ikonen, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
riikka.ikonen@tuni.fi
ACElife: n neljännessä työpaketissa arvioidaan kahdenlaisia palveluita: ryhmäinterventiota, joka on tarkoitettu kaikille perheille, jotka hyötyvät kulttuurisensitiivisestä vanhemmuuden tuesta sekä menetelmää, joka on suunnattu väkivaltaisissa kotitalouksissa eläville lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Ensimmäisessä osassa arvioidaan Combined Parent-Child Cognitive Behavioral Therapy -menetelmää (CPC-CBT, Suomessa Lapsen kaltoinkohtelun katkaiseminen, LKK). Kolmannen sektorin (Ensi- ja turvakotien liitto) ja julkisten palveluiden yhteistyönä jalkautettava menetelmä suunnattu perheille, joissa vanhempi on kohdistanut tai on riskissä kohdistaa kuritusväkivaltaa lapseen. Kyseessä on monimenetelmätutkimus, joka koostuu laadullisesta ja määrällisestä osuudesta, joissa tietoa kerätään lapsilta, vanhemmilta ja toimintaa vetäviltä ammattilaisilta.
Toisessa osassa arvioidaan THL:n kehittämää ja Helsingin kaupungin pilotoimaa Vanhempana Suomessa -ryhmätoimintaa. Ryhmässä tarjotaan psykoedukatiivista tukea ulkomaalaistaustaisille vanhemmille perhekeskuskontekstissa. Tavoitteena on vahvistaa lasten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäämällä vanhempien luottamusta palveluihin ja madaltamalla kynnystä hakea tarvittaessa apua. Vanhempien ja ammattilaisten haastattelujen perusteella arvioidaan palvelun soveltuvuutta palvelujärjestelmään. Lisäksi haastattelujen ja kyselyjen perusteella arvioidaan vaikutuksia pilottiryhmiin osallistuvien vanhempien luottamukseen, hyvinvointiin ja kasvatuskäytäntöihin.
Työpaketti 5.
Lasten osallisuus
Työpaketin johtaja:
Noora Ellonen, tutkimusjohtaja, Tampereen yliopisto
noora.ellonen@tuni.fi
Työpaketin jäsenet:
Elina Stenvall, Hankkeen osallisuuskoordinaattori, HT, erityisasiantuntija SOS-Lapsikylä
elina.stenvall@sos-lapsikyla.fi
Venla Hakala, tutkija, Tampereen yliopisto
venla.hakala@tuni.fi
Laura Mielityinen, tutkija, Tampereen yliopisto
laura.mieltyinen@tuni.fi
@LauraMielit
Janne Vepsäläinen, tutkija, Tampereen yliopisto
janne.vepsalainen@tuni.fi
Viides työpaketti keskittyy lasten osallisuuteen. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, missä, miten ja milloin lapsia tulisi ottaa mukaan heitä koskevien palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Toteutuminen Suomessa on vielä vähäistä ja ACElife: ssä tavoitteemme on vahvistaa tätä. Tutkimuksen näkökulmasta tuotamme myös tutkimusta lasten osallisuuden vaikutuksista, josta tutkimusta on kansainvälisestikin vielä varsin vähän. ACElife on nimittänyt hankkeen keston ajaksi osallisuuskoordinaattoriksi erityisasiantuntija, HT Elina Stenvallin.
Hankkeen kansainvälisen neuvoa-antavan tieteellisen elimen muodostavat
Professori David Finkelhor
Crimes Against Children Research Center at the University of New Hampshire
Professori Peter Fallesen
Rockwool Foundation in Denmark
Professori Pernilla Leviner
Stockholm University
Melissa Runyon (PhD)
PLLC Consulting and Training Services
Professori Cath Larkins
Centre for Children and Young People's Participation, University of Central Lancashire
Britt Østergaard Larsen (PhD)
The Danish Center for Social Science Research in Copenhagen
